22. huhtikuuta 2013

Taakse jäänyt talvi

Aurinko paistaa , täysin sininen taivas ja mittarissa asteet ovat kivunneet jo kympin paremmalle puolelle. Onhan ensi viikolla jo vappu ja täällä etelässä kesä jo kuukauden päästä! Mennyt talvi tuntui toisinaan kyllä loputtomalta, lunta riitti ja pakkaspäiviäkin ruhtinaallisen paljon.

Viime talvi oli kyllä elämäni paras tähän saakka. Marraskuussa satanut ensi lumi on vielä tuoreessa muistissa. Tepasteltiin usein ulkona tyttöni kanssa, hänellä oli jalassa elämänsä ensimäiset talvikengät ja minä lyllersin masu pinkeenä , välillä edellä toisinaan perässä.

Vihdoin marraskuun lopussa koitti se aamu kun lähdettiin mieheni kanssa Naistenklinikalle. Päivämäärä oli tiedossa, sectio aamu. Jännitti, mutta ei paljoa, tiesin , että kaikki tulee menemään hyvin ja pian tavattiinkin kuopuksemme. Mies.

Joulukuusta ei paljoa ole muistikuvia ja mutta valokuvia sitäkin enemmän , arki kahden pienen lapsen kanssa oli juuri alkanut. Papi oli kotona koko joulukuun. Jouluaatto oli ihana , vihdoin kotona , me , kaikki neljä.

Uutena vuotena tehtiin ruokaa ja kutsuttiin kavereita kylään. Kun alettiin valmistautua rakettien katseluun partsilla, perheen pienin liittyi myös joukkoomme. 23:55 imetin kuopustani sohvalla ja ihmeteltiin yhdessä kun vuosi vaihtuisi. Esikoinen nukkui , olihan ilta ollut yhtä juhlahumua!

Pian tammikuussa mieheni palasi töihin ja todellinen kodin pyöritys alkoi. Olin yksin pitkiä päiviä lasten kanssa. Ajan kuluessa huomasin , että tämähän on yllättävän helppoa , eikä suurempia pinnistelyjä vaatinutkaan.

Päivät kului leikkien , laulaen , syöden , imettäen ja niin edelleen. Talvi-vauvasta oli kasvanut jo reipas poika.

Nyt kun kevät on vihdoin täydessä käynnissä , muistelen ensi kertaa haikeudella taakse jäänyttä talvea. Oli se ihana . Mutta , mutta, olen henkeen ja vereen kesä-ihminen joten eiköhän kesästä tule vähintäänkin yhtä mahtava <3

Kumppareitakaan ei tänään tarvittu, päästiin kiikkumaan ja kävelemään ainakin tytön mittakaavassa pitkä reissu. Aurinko lämmitti. Olisi tarvittu aurinkolasit. Ihanaa , niin piristävää!!



Hiekkaa , kenkien alla. 


Vauhtia!!


Olipas kivaa tytöstäkin!



Kiikkumisen jälkeen matkattiin lähi-kauppaan.


Reipas shoppailija!


hmmmm.. mitähän seuraavaksi.

Pian olikin jo lounas-aika. Nyt kotiin. Riisumista ja pukemista, onneksi se on kesällä helpompaa. Pian molemmat olivat unilla ja äitikin pääsi syömään ja rentoutumaan. Keväinen fiilis kerta kaikkiaan ja ennen kaikkea hienot muistot talvesta , mutta kesä jo siintää silmissä!


zzzzzz , unet jatkui ja jatkui :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jokainen kommentti on ilo minulle <3