5. lokakuuta 2013

Kiipeilijät, heidän vaara on minun vaara.

Tähän viikkoon saakka, minulla ei ole tullut ylitsepääsemättömiä ongelmia kaksikon kanssa. Nyt kuitenkin alkaa tuntua siltä , että miten minä pärjään yksin näiden kahden pienen hurjapään kanssa. Jos en hoitaisi kodin askareita saattasin onnistua ihan jees, mutta kun selkäni käännän lähes aina tapahtuu jotain. Milloin Pojalla on suussa jotain epämääräistä, millon Tytön leikit tärvellään ( josta seuraa huutoa ja raivoa ) milloin on hiljaista ja sitten kuuluu kopsahdus. Lähes tulkoon istumatta ja lepäämättä vedän päivät läpensä.  



KIDS WEARS JUMSUITE / MINI RODINI LEGGINS / MINI RODINI SHIRT / LINDEX 

Tällä viikolla Tytöllä on auennut huuli kera muutamien mustelmien. Vauvan olen pelastanut keittiön pöydältä , sohvalta , napannut lennosta kiinni hänen hypätessään pää edellä alas siskon sängystä. Olen siivonnut lähes jokaisen aterionnin päätteeksi koko keittiön ( kuin atomipommin jäljiltä ), olen pessyt Pojan kädet kymmeniä kertoja niiden eksyttyä vessaharjan kimppuun, viimeisimpänä luistelin suihkussa Tytön kanssa kilpaa, ei siitä sen enempää. Mihin svääreihin tämä meno eityy? En kestä kun lapset satuttavat itseään ja varsinkin kuin pienempi on vielä ihan vauva joka ei ymmärrä miten pöydältä voisi edes tulla alas. Milloin he oppii pyytämään apua? Harkitsen nyt vakavasti leikkikehää pienemmälle , minne hänet saa turvaan esim. ruuan laiton ajaksi. Luulin todella , että "vauva-hankinnat" ovat ohitse. 

On meillä paljon ihania hetkiäkin ja täysin vaarattomia. Tyttö on vastikään oppinut kunnolla leikkimään nukeilla ja niiden kodilla. Se on niin ihanaa huomata kuinka hän etsii äiti smurffia muiden smurffien kaveriksi. Poika on kyllä reipas leikkimään omia juttujaankin , vaikka keittiön kaapit kiinnostaakin ehkä helistimiä enemmän. 

Kissa istui ikkunalla, 
kutoi pientä sukkaa. 
Älä itke tyttö rukka, 
itkus menee hukkaan. 

10 kommenttia:

  1. Täällä ihan sama meininki tuon kiipeilyn kanssa! Siirrellään tuoleja, että ylletään korkeammalle. Kokoajan saa olla silmät selässäkin ja valmiudessa nappaamaan tuo lapsi jostain putoamasta. Jos yhden kanssa tätä, niin voin vain kuvitella mitä se on kahden kiipeilevän kanssa, huhhahhei!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan tuolit siirrellään ja kaadetaan , haipakkaan on :) No olisi kyllä varmaan yhdenkin kanssa, ei tähän hulobaloohon aina kahta tarvita ;))


      Kivaa sunntai päivää !

      Poista
  2. Söpöläiset! Meillä ei Sirpa onneksi paljon kiipeile, Sisu kiipeilee sitäkin enemmän...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin Tyttö oli kauan rauhallinen ja varovainen , mutta sieltä se vaan kuoriutu :) Auhhh...

      Poista
  3. Kyllä se sen pari kolme kuukautta kestää, mutta sitten jo hiukan helpottaa plus tulee sitä itsesuojeluvaistoa. Meidän pienempi kiipeili pöydälle ainakin 50 kertaa päivässä vielä tuossa kuukausi takaperin, mutta nyt puolitoistavuotiaana alkaa olla jo vähän enemmän älyä päässä, vaikka toki kiipeilyä harrasteleekin, mutta osaa tulla myös alas. Tuo kuulostaa kyllä harvinaisen tutulta menolta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä tuota vaistoa odotellessa, mut silti sattuu vahinkoja , eikä edes super mammat mahda keretä kaikkea pelastamaan , vaikka paha mieli siitä tärskystö aina itsellekin tulee..


      Kiitos kommentista ja tsempistä etten arvatenkaan ole ainoa asian kanssa painija <3

      Poista
  4. Noo kohta ne saa harjotella hyppyjään arkisin hoidossa jonkun muun valvovan silmän alla, ja sä pääset vähän töihin huilimaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huh. Mä en tiedä kumpi on parempi , kotona vai vieraissa kiiepily :) Mutta totta joo , jaksan kotona varmasti paremmin kun päivät poissa :) Kiitos.

      Poista
  5. Meillä on niiiiin sama meininki. :/ Varsinkin oikea pöytävitsaus, kuopus kiipeää heti pöydälle kun silmä välttää ja helistelee lamppua. Olen jo pohtinut jonkin sortin valjaiden laittamista syöttötuoliin, jotta saisin tuon ipanan siihen köytettyä vaikka ruuanlaiton ajaksi. Nyt nousee siitäkin seisomaan, ja istuskelee selkänojalla supervaarallisesti. Leikkikehä voisi myös olla kätevä. Huh huh. I feel your pain! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me oltiin tutustumassa tarhaan tänään, siellä yksi hoitaja ehdotti varovasti meille valjaita " hei , saisimmeko laittaa pojallenne valjaat ruokailuun" -JOOO saatte :D

      Tilattiin kehä , saa nähdä auttaako yhtään vai kaatako senkin , mut ihanaa että on teitä sielun siskoja siellä <3

      Poista

Jokainen kommentti on ilo minulle <3