13. tammikuuta 2014

Aikaa ystäville

Minulla on ihan liian vähän aikaa, no moneen asiaan. Kiitos joustavalle työpaikalleni, minulla on hyvin aikaa olla lasteni kanssa ja parisuhdekin voi hyvin (olen siis ollut myös kotona). Sen sijaan ystäville on yllättävän vähän aikaa. En tiedä, kaipaavatko he seuraani, tai miettivätkö edes miksi en ehdi juuri minnekään heidän kanssaan, vai osaavatko ymmärtää, että olen omistautunut kahdelle pienelle aarteelleni täällä kotona, ainakun minulla on vapaata. Lisäksi kun parisuhteellekin haluan pyhittää kakusta palasen ja kotikin on tärkeä alkaa vuorokauden kaikki tunnit olla ääriään myöten täynnä.

Vielä aikaa ennen lapsia kutsuimme mieheni kanssa harvase ilta ystäviä ulos tai meille kotiin, syömään, juoruamaan, ( miehet pelaa yleensä pleikkaa) viettämään aikaa. Minä shoppailin ja istuin töiden jälkeisillä lasillisilla kaupungissa, ystävien kanssa. Ne ajat ovat nyt ( tai olleet aika kauan) ohi. Nyt mennään lasten ehdoilla ja hyvä niin. Silti koitan pitää yhteyttä ystäviini mahdollisimman paljon. Valitettavan usein tapaamiset ja kahvittelut tuppaavat jäädä kuitenkin suunnittelun tasolle, viestittelylle joko facebookissa tai whatsupissa. Kuinka usein te ehditte näkemään ystäviänne? Varsinkin sellaisia, joilla ei ole vielä omia lapsia ja he ovat viikot töissä? Minulla on paljon ikäisiäni ystäviä joilla ei ole vielä lapsia. Heidän elämänsä on myös kiireistä, mutta erillä tapaa. Harrastukset, työ, viihde. Tiedän, sillä minäkin olin kiireinen ennen lapsia :)

Koitan kerran kuussa päästä ulkoilemaan tyttö-kamujeni kanssa. Menemme yleensä jonkun kotiin viinille ja siitä kaupungin vilinään. Viime aikoina olen kuitenkin pyhittänyt enemmän laatuaikaa kotona miehelleni ja meille kuin lähtenyt ulos. Lisäksi on aina puntaroitava, jaksaako lapsia varmasti hoitaa kun on nauttinut viiniä edellisen illan. Kuka haluaa olla tukka kipeänä lastensa kanssa. Ei kukaan! Nämä pienet kun eivät tarjoa minulle vapaapäivää sunnuntai-aamulle. Onneksi mieheni osallistuu paljon lasten hoitoon ja joskus saankin seuraavan päivän ottaa chillimmin.

Äiti-ystäviä näenkin paljon useammin. Heidän kanssaan kun puistoillaan jo heti kello kymmenen aamulla. Tai pidetään pitkiä lounashetkiä lasten mentyä päikkäreille. Koen ehkä olevani epäreilu ystävä, sillä ystäville joilla on lapsia on enemmän aikaa. Onko muilla näin?

Sunnuntai-iltaa vietettiin kuitenkin taas vanhalla kaveriporukallamme meillä. Syötiin hyvää ruokaa ja juoruttiin, ainakin sen mitä kahden lapsen kaitsemiselta kerkesin. On tosi hienoa, että ympärillä on ystäviä jotka ovat aidosti mukana elämässäni, vaikka elmäntilanteet muuttuvat. Teitä on paljon! Pääsin nuuhkimaan ihanaa kahden kuukauden ikäistä ystäväni lasta ja tietysti puhuttiin paljon myös vauvoista. Ilta ystävien kanssa pitkän kaavan mukaan on rentouttavaa. Lapsetkin nauttivat ja seura on heille hyväksi. Pidättekö te illanistujaisia usein? Miehet puhuivat peleistä, mutta vähän vauvoista hekin. Taisivat vertailla vauva-kuumeitaankin... :) Menussa meillä oli lasagnea, salaattia ja mutakakkua. Varsin maittavaa siis, ilta päättyi vasta kun lapsien nukkumaan meno aika koitti.

En ehtinyt kuvaamaan pientä suloista vauvaa, tai edes menoa kekkereistä. Mutta alkakoon uusi viikko hyvissä fiiliksissä ja tällaisilla kuvilla, juuri ennen nukkumattia.




Syy miksi bloggaan on myös hyvin yksinkertainen, koen, että kirjoitan ystävilleni <3 Syy miksi räpsin valokuvia tuhansia ja tuhansia, on nuo kaksi ihanaa lasta <3 

6 kommenttia:

  1. Kuulostaa ihanalta illalta. Mekin järjestimme tuollaisia iltoja paljonkin kun lapsia oli vain yksi. Nykyään yksi ystäväperheistä on eronnut, pari muuttanut toiselle paikkakunnalle ja meillä jäljellejääneillä on niin paljon lapsia ettei meinata saman katon alle mahtua, joten nykyään nuo illat ovat tosi harvassa. Ystäviä nähdään nyt leikkipuistoissa tai sitten aikuisten kesken kahviloissa.

    VastaaPoista
  2. Jep, niitä ystäviä joilla on lapsia näkee paljon ja niitä lapsettomia ihan hurjasti vähemmän. Tai ainakin se vaatii aikamoista sumplimista :D Mutta onneksi ne ystävät pysyy mukana, vaikka tapaamaan ehtii harvemminkin. Kiitos Facebook + puhelin!

    VastaaPoista
  3. Me ollaan meidän ystäväpiirissä ensimmäinen, joilla on lapsia ja ystäväpiiri on sen myötä - no ei nyt vaihtunut, mutta - laajentunut. Ja lapsellisia tulee nähtyä enemmän, mutta jo syksyllä yritin ottaa askeleen siihen suuntaan, että tulisi kyseltyä edes lapsettomilta kuulumisia paremmin, vaikkei nähdä ehtisikään ja yksi "lupauksistani" tälle vuodelle onkin jatkaa sitä samaa. Tuntuu, että monet heistä säikähtivät sitä, että meillä lapsi. Kuitenkin ollaan tosi meneviä ja en itse koe, että se on este millekään, joskus ehkä hidaste. Tosin tänä vuonna taitaa tulla muutenkin muutos kun kahteen ystäväperheeseen syntyy tänä vuonna vauva ja yksi rakas ystävä muutti juuri lähemmäs. ;)

    Ja nyt kun on töissä niin tulee sitten taas niitä mammakamuja nähtyä liian harvoin. :/ Mikä tuntuu kurjalta erityisesti lapsen kannalta kun toiset lapset ovat keskenään kovin tuttuja ja meidän poika osallistuu leikkeihin vain sillontällöntoisinaan.

    Tulipa pitkä pohdinta, huomaa, että ei ole nyt omaa blogia mihin purkaa kun kommentoin niin pitkästi.

    Ihana tuo teidän systeemi! Ja tässä postauksessa on tosi kivat kuvat, varsinkin tuossa vikassa on jotain tosi hienoa. :)

    VastaaPoista
  4. Minä, me odotetaan innolla että päästään teitä taas näkemään !

    VastaaPoista
  5. Millään ei ole aikaa pitää aktiivisesti yhteyttä kaikkiin joihin haluaisi, niin se vaan on... Mutta hyvien ystävien kanssa onneksi voi jatkaa siitä, mihin edellisellä kerralla jäi, vaikka edellisestä tapaamisesta olisikin kulunut jo vuosi. Minun ystävistäni vamaan 80% on saanut lapsen viimeisen viiden vuoden aikana, joten yhteistä puhuttavaa riittää kyllä... ;) Jotenkin parasta on kyllä nähdä niitä lapseutuneitakin ystäviä ilman lapsia - kokoontua yhteen vanhalla porukalla, ja voi keskittyä juoruiluun kaikessa rauhassa. :)

    VastaaPoista
  6. Mä pääsen aika kivasti iltaisin näkeen ystäviäni, kiitos mieheni, mutta onglema on se, että ei tosiaan raaski usein lähteä. Kun perheenä vasta mukavaa on olla. :)

    VastaaPoista

Jokainen kommentti on ilo minulle <3