21. huhtikuuta 2014

Sopu sijaa antaa

Kun vauva syntyi, melkein puolitoista vuotta sitten, oli se melkoinen shokki silloiselle isosiskon alulle.Vauvaa katseltiin, ihmeteltiin ja lopulta oikeastaan eka puoli vuotta meni vauvaa vältellessä. Nykyisin vauva on siskolle kaikki kaikessa. Molemmat ovat toisilleen tosi tärkeitä. Nukkumaankaan ei voi mennä muutakun yhdessä. Vauvan perään kysellään, halitaan ja suukotellaan. Välillä ollaan tietysti riitapukareita. Asia, joka saa minut hymyilemään joka päivä, on se kun nämä kaksi asettuvat yhdessä minua vastaan. Räkättävät vielä kaiketi päälle jos keksivät jotain hassua. Vaikka toivon, etteivät he lennä koskaan pois kotipesästä, niin odotan kyllä ihan tosi paljon, mitä aika tuo tulleessaan. Millaisia vesseleitä meillä on viiden vuoden päästä? Heidän tiimi on ihan mieletöntä seurattavaa ;)

Olemme puhuneet mieheni kanssa paljon lastemme luonteista. Tyttö on herkempi ja varovaisempi. Mieheni toivoo, että Poika puolustaa siskoaan tulevaisuudessa mikäli siihen on tarvetta. Itse olen hyvin sosiaalinen ja puhun paljon ja voin kyllä sanoa, että Tyttö on tullut sillä saralla ihan äitiinsä. Puhua pälpättää ja haluaa tehdä kaiken mitä minäkin. Aikoo kuulemma tulla töihinkin kanssani. Poika on enemmän show mies. Hän ei paljoa turise, mutta on kokoajan menossa. Pää kolmantena jalkana. Poika ei arastele tai ujosteli, mutta illan tullen käpertyy äidin syliin ja tuntuu vielä ihan vauvalta. Pikkuveli kutsui tänään siskoaan nimellä <3 Ei voi olla totta! Ja siitä tämä ajatus sitten lähti.


                                                                   Kemiaa <3

Huomiseksi on luvattu aurinkoa <3 Ja mulla koko iltapäivä ja ilta omaa aikaa ! Nams. Vi Hörs!

6 kommenttia:

  1. Nää teidän mamin aarteet on ihan ylisöpöt! Mä tykkään myös seurailla lasteni keskinäistä vuorovaikutusta ja sitä miten paljon sitä jo on vaikka nuorempi vielä alle puolivuotias. Ihana näky kun isoveikka käpertyy pikkuveikan viereen, molemmat siinä sitten toisilleen jutustelevat. :)

    VastaaPoista
  2. Vaikka meilläkin on tiimi, niin se on kyllä toisaalta aika torainen sellainen! :D Riitaa syntyy leluista ja muusta useamman kerran tunnissa ja meteli on melkoinen... Joskus toki niitä rauhallisia, yhteisiä leikkejäkin. Sopu sijaa antaa saisi kuitenkin useamminkin sopia kuvauksena meidän arkeen.

    Meidänkin lapset osaavat yhdessä liittoutua äitiä vastaan. Ja sitten myös komentaa toista, jos toinen jättää jotain sääntöjä noudattamatta. Eli säännöt kyllä tunnetaan, vaikka niitä ei aina itse koetakaan tarpeelliseksi noudattaa... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihania ovat :) Kuullostaa tutulta. Meilläkin isompi jakaa ohjeita ja muistaa, että veljen pitää noudattaa sääntöjä :) Hihihhih hauskaa :)

      Poista
  3. Pieni ikäero hitsaa varmasti tyypit aivan ihanasti yhteen! <3 Tuntuu, et meilläkin varsinkin pojat ovat hyvä tiimi, vaikka ikäeroa on yli kolme vuotta. Sisarusten kehittyvät suhteet on aivan ihanaa seurattavaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiimit on ihania ! Olisi kiva kurkistaa tulevaan, kun ihan vauvojahan nämä vielä on... Siellä ne makkarissa tuhisee yhdessä :)

      Poista

Jokainen kommentti on ilo minulle <3