30. elokuuta 2015

HELPOMPAA KUIN VUOSI SITTEN?

Monet ystävät, tuttavat ja tuntemattomatkin kysyvät toisinaan millaista on olla kahden äiti, näin pienellä ikäerolla? Jo pitempään blogiani seuranneet varmasti muistavat ajan, kun olen kertonut tai sivunnut aihetta siitä, miten paljo ihmetystä kaksi ihan pientä lasta vaunuissa teettää! Tuon tuosta kauppajonoissa kyseltiin ovatko he kaksosia ja kun vastaukseni oli eivät, suu loksahti monella auki. Kaksoset olisivat ihan jees, mutta kuka hankkii (saa, toivoo) kaksi lasta noin pienellä ikäerolla. Ikäerosta voisin kirjoittaa lisää toisella kertaa ja nyt listailla muutaman asian mikä on helpompaa kuin vuosi sitten ja onko nyt oikeesti helpompaa kuin aikaisemmin?
Helpotusta arkeen on varmasti tuonut moni juttu lasten kasvettua. Pian kolmevuotias kuopus osaa jo kertoa miltä hänestä tuntuu, mitä hän haluaa ja vaikkapas miten päiväkodissa on mennyt. Ei paljoa, mutta huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi vajaa kaksivuotiaana. Hän osaa syödä itse ja leikkii jo pitempiä aikoja kaverin kanssa (lue siskonsa). Minun ei tarvitse kantaa poikaa käsipuolessa tai toimia kokoajan leikeissä mannekiinina, vaikka mielellään hauskuutankin kaksikkoani.
Tytön kanssa, helpompaa? No miten sen nyt ottaa... Temperamenttinen neiti johtaa paria toisinaan melko hurjiin tempauksiin. Hän on oppinut yllyttämään veljeä ja toimiikin monien kommellusten pomona, pienemmän sotilaan seuratessa, tietysti!
On ihanaa huomata kuinka siskosta on kehittynyt jo reipas leikki-ikäinen. Hän viihtyy askartelujen, piirtämisen ja muovailun parissa pitkiä aikoja. Tottelevaisuus? Meidän molempien lasten kompastuskivi. Minulla kun olisi selkeät sävelet tähän helpompaan arkeen isojen lasten kanssa, mutta kun...
Ehkä arki on varmasti helpompaa kun vuosi sitten... Juuri sen takia, että lapset osaavat kertoa minulle asioistaan, huolistaan, toiveistaan enemmän. He pukevat ja syövät itse. Muistan ajan kun en ehtinyt itse ottaa omaa haarukkaa näppeihini ruokapöydässä! Mutta ei tämä ihan pumpulissa laskettelua ole. Kyllä äitiys vaatii veronsa olipas lapset minkä ikäisiä tahansa. Haasteet nyt ovat vaan erilaisia kuin tovi sitten.












Olihan se tuskaista valvoa vauvan kanssa öisin ja herätä aamulla auttamaan taaperoa puuron syönnissä silmät ristissä tai jopa samoilla silmillä. Olihan se rankkaa kuunnella itkua, jolle ei tiennyt selitystä, nyttemmin kun syyn osaa kertoa lapsi itse. Ja olihan se hurjaa vaihtaa kymmenen vaippaa päivässä ja syöttää reilu kymmenen ateriaa naamariin, mopata lattiaa ja lämmittää maitoa mikrossa. Ulkona oli ihanaa työnnellä vaunuja joissa peittojen alla tuhisi kaksi pienokaista. Nyt niiden perässä juostaan tukkaputkella ja toivotaan ettei se nyt vaan tipu tuolta!!!




Psssst. Vastaus lukijan kommenttiin koskien Crocs aleja!! Kivijalkamyymälässä saappaat -30% vielä 3.9 saakka! 

4 kommenttia:

  1. Meillä on kahden vanhimman ikäero kaksi vuotta, ja vieläkin koululaisina ovat hyviä ystäviä keskenään - vaikka ovat tyttö ja poika ja vaikka omia ystäviäkin on paljon. Melkein harmittaa nuorimman puolesta kun se "aisapari" puuttuu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa kuulla Taina :) Joo aisapari on parhainta mitä nuo kaksi tietää <33

      Poista
  2. Hei vaan ,paljonko teidän lapsilla olikaan ikäeroa?Meillä oli 1vuosi ,molemmat syntyneet syyskuussa=).Nyt ovat jo aikuisia,kahdella seuraavalla 1v10kk.Ihanat ikäerot kun ihan vauvavaiheesta pääsi ohi.teija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 15 kuukautta :) Joo onneksi ei vauvavaihe kestä ikuisuutta, vaikka on siitäkin rankan ihania muistoja pääkoppa täynnä :) <333

      Poista

Jokainen kommentti on ilo minulle <3